qruiser

oon sekasin ku seinäkello ja hukassa ku onnellisuus pohjois-koreas. must on harvoin yhtään mihinkään, mut sit jos innostun jostain, niin innostun kyllä kunnolla.

mä arvostan suuresti jos ihmisel on samanlaine musiikkimaku, vaik mun onkin tosi laaja ja diggailen about kaikesta. musiikist on silti kiva puhuu. ja leffoist.

mul on pari kaverii, joita en vaihtais ja joita ilman en osaa hengittää. 

tuntuu kyl etten osaa hengittää nyt muutenkaan.

mä haluisin osata lentää ja mä vihaan sitä et asun porukoiden seinän takana. ne koputtelee aina tota seinää eikä tuu sanoo, ja sit mun pitäs tajuta et niil on jotain asiaa.

en jaksa olla hereil enää tässä maailmassa, vaik mun unet onkin ihan vitun sairaita. haluisin vaan nukkua, mut en yksin. pelkään et mä tukehdun yöllä eikä kukaan oo auttamassa.