22.1.2017

se aika vuodesta

nyt on taas kevät. tai no tuloillaan ainakin.

mikä tarkottaa sitä, että ahdistaa, koska yhteishaku alkaa 15.3. ja tiedostan, et nyt on pakko saada opiskelupaikka. edelleen haluan teologiseen. en minnekään muualle. se on mun juttu ja haluun olla pappi. piste. tai no huutomerkki. monta huutomerkkiä.

se ero aikasempiin vuosiin. että nyt oon hakemassa helsinkiin. obviously. ja okei, ensikertalaiskiintiö on mun puolella jnejne mut ahdstaa silti. jos en pääsekään. viimeks ku tuli tieto, etten pääse, ni meinasin pistää paika matalaks. kaupas teki mieli vetää kaikki lasiset säilykepurkit hyllystä ja heittää ne seinään/lattialle/ihan sama kunhan hajoaa.

ja nyt lisäkriisinä on se, että kun tästä teologisesta on tullut päähänpinttymä ja pakko-juttu, ni en tiedä minne muualle hakisin. silleen varmuuden vuoks. ennen se oli kirkon nuorisotyönohjaajan koulutus. mut nyt sitä ei ilmeisesti järjestetä enää kauniaisissa. (jos joku on sitä mieltä, että oon väärässä, niin pliis, kertokaa)


no joo. tän bloggauksen aikana valitin edellä mainituista asioista muutamalle ihmiselle ja nyt on heti parempi. koska porukka on vaan sillee, et no sit meet sinne teologisee ja nyt on taas sellanen olo, et no niin meenki. i can do this. jee!

pääsispä jo opiskelee kaikkee jännää!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ja se oli käsky, ei ehdotus.